Emma P.

2019-Päivi-nettikuva-3U2A0253(1)
Emma ja luonto. Kuva: Päivi Mattila

Emma P.: Osana elämän mysteeriä

Istumme Emman kanssa syyssateen kastelemassa metsässä keskellä kirkkaiden haavanlehtien täyttämää pientä aukiota. ”Maatuvien haavanlehtien tuoksu on mun lempituoksu maatuvista lehdistä”, Emma sanoo. Korppi laskeutuu läheiseen puuhun haastattelun ajaksi kuin kuuntelemaan, mistä täällä oikein puhutaan.

Emmalle kävi samoin kuin monelle muulle luonnon parissa kasvaneelle – jossain vaiheessa lapsuuden läheinen suhde luontoon vain unohtui, jäi muiden nuorta kaupunkilaista kiinnostavien asioiden alle. Lapsuudessa luonto oli itsestäänselvyys ja erottamaton osa arkista elämää, sillä koti oli metsän keskellä ja koulunpihallakin sai leikkiä metsässä. ”Ei ollut erityistä konseptia metsäretkelle lähtemisestä, sitä vaan meni pihalle.”

Takaisin metsään

Pitkältä ajalta kumuloitunut stressi ja äkilliset, yllättävät tapahtumat yksityiselämässä saivat Emman hakemaan tilanteeseensa apua. Kun kriisin pahin vaihe pikkuhiljaa alkoi laueta, alkoi kaipaus luontoon nousta jälleen esiin. ”Aloin tiedostamaan sitä kaipausta olla metsässä, suon, järven tai metsän keskellä, äärellä ja läheisyydessä. Ehkä se liittyi siihen, kun kaikkien kriisien keskeltä alkoi taas löytää itseään enemmän.”

Lapsuuden tapa mennä metsään ajattelemaan asioita halki ja rauhoittumaan alkoi elpyä. Paluu metsään ei silti ollut helppo. ”Piti aika paljon tehdä tietoisesti töitä, että sai lähdettyä sinne ulos. Ja kyllähän mä olin unohtanut sellaisia taitoja mitä tarvitsee kun lähtee vähän pidemmäksi aikaa.” Piti muistella, miten metsään mennään, miten sinne pukeudutaan, miten otetaan eväitä mukaan. ”Lopulta se tuntui kuitenkin tosi luontevalta ja helpottavalta. Siltä, että muisti taas jotain tosi olennaista itsestään ja olemisesta ylipäätään kun palasi sieltä.”

Vapaus olla

Kaupungin puistot ovat Emmalle kivoja ja rentouttavia ympäristöjä asuinkortteleiden keskellä, mutta vaikeimman kriisin aikaan rentoutuminen vaati isomman annostuksen luontoa. ”Piti mennä pitkäksi aikaa ihan hiljaisen metsän keskelle. Mitä suurempi ja luonnontilaisempi metsä ja mitä kauempana kaupungin pauhusta, sitä syvempi rauha.”

Emma käveli metsässä ja antoi ajatusten ja tunteiden olla, vailla tarvetta ymmärtää mistä niissä oli kyse ja mitä niille pitäisi tehdä. ”Metsässä oli kriisin aikaan helppo olla, koska siellä ei tarvinnut olla yhtään enempää kartalla kuin oli. Ei tarvinnut olla yhtään rauhallisempi. Koin, että metsässä oli loputtomasti aikaa antaa kaiken tulla, järjestyä ja ottaa joku suunta.” Emma sanoo, että muilla ihmisillä oli ratkaisevin rooli uuden suunnan löytymisessä, mutta metsä tarjosi rauhallisen tilan tehdä päätöksiä.

Emma p mandala nettikuva
Ihana olla pois suorittamismoodista, tulin tosi iloiseksi.” Kuva: Päivi Mattila

Yksin pimeässä

Metsään oli, ja on edelleen tärkeä mennä yksin. Siinä missä muiden kanssa retkeily on hauskaa ja opettavaista, pääsee yksin metsässä paljon syvemmälle itseensä ja ympäröivään luontoon. ”Yksin metsässä hiippailu on mulle oleellinen osa sitä miten ratkoo pulmia ja miettii kaikki elämänsä asiat halki.” Emma kulkee yksin metsässä kaikkina vuoden- ja vuorokauden aikoina.

Pimeässä metsässä kulkeminen on jo lapsuudessa opittu juttu, josta puhuttaessa Emman silmät säihkyvät. ”On siistiä uskaltaa mennä yksin pimeään metsään! Se on tosi hyvä tapa kohdata itsensä.” Yksin pimeyden keskellä kulkeminen herättää Emmassa kunnioitusta itsen ulkopuolista luontoa kohtaan, saa hyvällä tavalla nöyräksi. Pelon voittaminen rauhoittaa ja muistuttaa, miten aiheellisetkaan pelot eivät aina toteudu.

Pimeys tuo esiin nimenomaan automaattisia, lapsuudessa opittuja pelkoja, jotka Emman mukaan on hyvä tiedostaa. ”Siinä näkee, miten maailmankatsomuksessa on sellaisia ajateltuja asioita ja tunnemaailmaan aika syvälle rakennettuja asioita.” Emmalle pimeydessä esiin nouseva susien pelko on tästä konkreettinen esimerkki. Siinä yhdistyvät niin petojen kunnioitus kuin susilla pelottelu ja aikuisten lapsuudessa levittämä petoviha. ”Ennakkoluuloihin liittyvä aiheeton pelko on hyvä tunnistaa, mutta toisaalta pelko on myös hyvä asia. Pelon kautta tulee kunnioitus, sitä kautta terveellinen nöyryys, ja sitten omien ja ihmiskunnan rajojen, oman pienuuden ajattelu.”

Rajallinen ihminen

Nimenomaan oman hahmotuskyvyn ja näkökulman rajallisuus näyttäytyy Emmalle luonnossa selkeästi. ”Aina on ne samat ajatukset, ilot ja pelot. Sitä tajuaa, että lopulta katson tätä maailmaa tosi kapeasta vinkkelistä.” Se on saanut arvostamaan ja kuuntelemaan myös omasta poikkeavia näkemyksiä maailmasta ja siitä, miten täällä pitäisi elää. Samalla kuitenkin hyväksyntä omaa pienuutta ja keskeneräisyyttä kohtaan on lisääntynyt. ”Tajuan ymmärtäväni aika vähän, mutta silti haluan yrittää toimia niin, minkä koen oikeaksi. En vain tuomitse muita niin helposti.”

Etenkin luonnontilaisessa metsässä Emman on helppo kokea kaikkeen ympärillä olevaan kuulumista. Metsäympäristö on auttanut hahmottamaan ja arvostamaan nimenomaan omaa ihmisyyttä osana ekosysteemiä. ”Metsässä rakentuu taju siitä, että on osa ihmisyhteisöä. Voi yhtä aikaa kokea sen, että on muista eliöistä erillinen ihmisyksilö ja samalla ymmärtää syvästi riippuvuutensa muusta elollisesta ja elottomasta.” Riippuvuuden sisäistäminen on myös pelottavaa. ”On tajuttava, että muussa luonnossa on rajoja, kuinka paljon ja mitä materiaaleja ihminen voi hyödyntää tai ottaa sieltä.”

Luonto ja kulttuuri

Ihmisen luomaa kulttuuria Emma kiittää monesta, nytkin märässä metsässä sadehousuista osaa olla todella iloinen. Kaikenlaiset keksinnöt, harrastukset ja maailmanselitykset, ihmisen loputon luovuus riemastuttaa Emmaa. Kulttuuriin alkaa kuitenkin helposti syntyä normaaleina pidettyjä tapoja, jotka pitemmän päälle ovat ihmisille ja luonnolle haitallisia. ”Pienistä, lähellä ja helposti saatavilla olevista asioista, kuten metsässä kävelystä, siellä syömisestä ja vaikka siellä jonkun kanssa juttelusta voi löytää rauhaa. Jos ihmiset löytäisivät enemmän tällaisia asioita, niin ehkä sisältöä ja merkitystä ei etsittäisi niin paljon luontoa tuhoavista tavoista.”

Leppoisten metsäretkien lisäksi Emma haastaa itseään ja luontosuhdettaan eri tavoin, sillä ”ei sen kuulukaan olla aina helppoa. Suurimman rauhan voi löytää kun on elänyt läpi hankalista asioista. Kyllä mä meen metsään koska se on kivaa mutta joskus myös siksi, että olisi hankalaa ja sen jälkeen kivaa,” Emma nauraa. Metsässä hiippailun lisäksi Emma ylläpitää yhteyttään luontoon ja rauhoittuu kasvimaata hoitamalla. ”Puutarhatöistä tulee myös hyödyllisyyden kokemus, joka on ihmiselle tosi oleellinen. Että teen tarpeellisia asioita, jotka ei ole haitaksi muille ihmisille tai luonnolle.”

Metsässä oleminen on auttanut ja elvyttänyt vaikeina hetkinä, joten Emma kokee valtavaa kiitollisuutta luontoa kohtaan. Siitä nousee myös tarve ja halu suojella luontoa parhaansa mukaan. Omat kokemukset luontoyhteyden merkityksestä ovatkin ohjanneet Emman luonnonsuojelutyön pariin ja opiskelemaan alaa.

Metsässä elämä vaan on

Elämän mysteeri on Emmalle vahvasti läsnä luonnossa. ”Kun oon yksin metsässä yrittämättä mitään, alkaa elämän kauneus ja karuus avautuun, se suuri mysteeri mikä kaikkeen olemassa olemiseen liittyy. En sano, että ymmärtäisin sitä, mutta se tuntuu tosi vahvasti. Voi kokee elämän erilaiset puolet – sen kauneuden, rajallisuuden, rajallisuuden pelottavuuden, armollisuuden – kaiken tuollaisen niin syvästi, että se tuntuu hengelliseltä kokemukselta.”

Elimistön rauhoittuessa ja ajatusten hiljentyessä Emma voi päästä olemisen tilaan, jossa kaikki vain on. ”Turhat ongelmat haipuu pois, ja ne ongelmat jotka on olemassa, saa tuntua niin kurjasti kuin ne tuntuu. Tulee hyväksyntä siitä, että näin nää jutut nyt on, ja tällainen mun elämä nyt on ja tällainen maailma on. Ja hyväksynnästä tulee se kokemus, että loppujen lopuksi elämä on aika selittämätön ja hieno. Ja on niin siistiä, että sattuu olemaan elossa ja tiedostaan sen.”

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s