Kun alkukeväästä päätin sitoutua järjestämään kurssin luonnon kanssa luomisesta, tiesin että kurssisisällön hahmottelemalla loin samalla itselleni oppimisohjelman. Punnitessani valmiuttani sitoutua kurssin toteutukseen mietin, miten on oikeastaan hullua järjestää kurssi aiheesta, joka on mysteeri. Mysteeriä ei voi osata tai opettaa, selittää, eikä elävään mysteeriin ole metodia. Toisaalta, luovuus elää vahvasti juuri näissä hetkissä, joissa astumme epävarmalle maaperälle, valmiina luottamaan itseemme ja elämään.
Elämän perusolemus
Viime kuukausina elämä on avannut jatkuvasti erilaisia mahdollisuuksia ymmärtää luovuutta yhä syvemmin, ja samalla tietää siitä yhä vähemmän. Luovuus on ihmeellistä ja pelottavaa. On helppoa nähdä luovuus siellä, missä se on miellyttävää ja näyttää siltä, mihin olemme tottuneet luovuudesta puhuttaessa, mutta luovuus on kaikkialla. Se on kaiken elämän, ei vain ihmisen perusolemus. Ilman luovuutta ei ole elämää – me, ja kaikki kokemuksemme, syntyvät yhteisestä luovuudesta.
Luovuuden haaste on siinä, että sen mysteeriä ymmärtääkseen on tietämisen sijaan astuttava avoimeen kokemiseen. Saattaa kuulostaa helpolta, mutta kun katsomme tarkemmin tuon yksinkertaisen ohjeen syvempiä ulottuvuuksia, alkaa kyseinen askel helposti epäilyttää. Avoimeen kokemiseen astuminen riisuu meidät valmiista vastauksista ja visioista, maailmankuvastamme, ja haastaa meidät vastuuseen omasta luomisvoimastamme.
Mysteeri kutsuu
Jokainen meistä luo jatkuvasti, eikä luominen vaadi syvällistä ymmärrystä luomisesta tai siihen vaikuttavista ajatuksista, asenteista, maailmankuvista. Jokainen meistä voi myös opetella ohjaamaan luovuuttaan eri suuntiin. Miksi siis ylipäätään kuluttaa aikaa luovuuden mysteerin ymmärtämiseen, sen sijaan että vaikkapa manifestoisi unelmiaan ja manipuloisi ajatuksiaan?
Luovuuden mysteerille avautuessa tunnustamme, miten vähän lopulta ymmärrämme itsestämme ja elämästä, tiedämme sen tarkoituksesta, merkityksestä, rakenteesta, virtauksista. Etsimisen ja muutoksen tavoittelun sijaan keskiöön nousee kokeminen, elämän mysteeriä kunnioittava uteliaisuus, joka luonnostaan siirtää fokuksemme henkilökohtaisesta (tai kollektiivisesta) ongelmanratkaisusta jaettuun mysteeriin osallistumiseen. Tietoisesti yhdessä liikkuva ja ohjautuva kokonaisuus synnyttää elinvoimaista ja harmonista monimuotoisuutta, siinä missä erillisinä toimijoina luodut visiot hajauttavat ja heikentävät yhteistä elinvoimaa.
Yhdessä uuteen, jatkuvasti
Yhteinen luominen haastaa meitä luopumaan taipumuksestamme tulkita elämää ongelmanratkaisuna. Yhteinen luominen korvaa henkilökohtaisen, rajallisen vision jaetulla viisaudella, joka ravitsee kaikkea tasapuolisesti, sopivalla tavalla, sopivaan aikaan.
Tunnistamalla omat yksilölliset lahjamme ja tunnustamalla osuutemme yhteisestä luomisvoimasta voimme alkaa palvella elämän kokonaisuutta, astua elävään ihmeeseen vailla lopullista päämäärää. Ottamalla oman paikkamme luovassa yhteistyössä sitoudumme tiehen tuntemattomaan, annamme elämälle mahdollisuuden syntyä kauttamme uudeksi, hedelmälliseksi.
Tervetuloa elokuussa Luonnon kanssa luominen -kurssille! Avaudumme yhdessä syventämään uudenlaista suhdetta elämään ja luomiseen kokonaisuutena, kaiken yhteistyönä. Lopputuloskeskeisen suorittamisen sijaan lähestymme luovuutta herkkyytenä seurata elämän kokonaisuuden liikettä, siihen osaa ottaen. Lue lisää ja ilmoittaudu tästä!